Istun taas työhuoneessani Lapinlahdessa kesälomatauon jälkeen ja yritän suunnitella tulevaa, vaikka korona-aikana kaikenlainen suunnitteleminen onkin haasteellista.
Mennyt koronakevät oli raskasta ja jännittävää aikaa monella tavalla, ja kaiken taistelun keskellä ei löytynyt aikaa päivittää blogiani. Tässä välissä on tapahtunut paljon, ja kamppailu Lapinlahden tulevaisuudesta oli paljon esillä mediassa keväällä ja kesällä. Yksi tärkeimmistä medianäkyvyyksistä oli New York Timesissa kesäkuussa (12.6.2020) julkaistu juttu, jossa Moomin Characters ilmoitti vetäytyvänsä NREP:in kilpailuehdotuksesta. Juttu sai paljon huomiota ja heikensi Lapinlahden kevät -ehdotuksen uskottavuutta, mutta oli varmasti myös suuri brändimenetys Moomin Charactersille.
Toukokuussa olin helpottunut siitä, että kaupunkiympäristölautakunta päätti 12.5.2020 hylätä Lapinlahden rakennusten myymisen ja rakennusoikeuden varaamisen NREP Oy:lle. Päätöksessä todettiin, että asia vaatii lisäselvityksiä ja eri mahdollisuuksien perusteellisen arvioinnin. Päätöksellä oli laaja tuki lautakunnassa ja myös kaupunkilaiset, asiantuntijat ja järjestöt tukivat sitä. Olimme hetken iloisia ja ehdimme jo nostaa lasin kansalaistaistelun välivoitolle, kunnes pormestari Jan Vapaavuori 15.5.2020 ilmoitti Twitterissä ottavansa poikkeuksellisen keinon käyttöön ja vievänsä jo kerran päätetyn asian vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Keisarin uudet vaatteet
NREP:in päivitetty ehdotus oli esillä kaupunginhallituksen 15.6.2020 järjestetyssä kokouksessa, jolloin esitys jäi pöydälle (Sazonov Daniel, kok.). Seuraavaksi se oli esillä kaupunginhallituksessa 22.6.2020, jolloin ehdotus onneksi kaadettiin äänin 9-6. Vapaavuoren sooloilua jäi tukemaan vain kokoomuslaiset ja perussuomalaiset: Terhi Koulumies, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Daniel Sazonov ja Jan Vapaavuori. Tämän jälkeen Vapaavuoren johtamistapoja nousi kritisoimaan 20 kaupungin virkamiestä, taustaorganisaatioissa työskentelevää henkilöä ja keskeistä poliitikkoa, jotka Helsingin Sanomien 29.6.2020 julkaistussa jutussa, moittivat Vapaavuorta ”ohijohtamisesta”. Samana päivänä myös johtamisen asiantuntijat kyseenalaistivat saman lehden toisessa artikkelissa (29.6.2020) Vapaavuoren johtamistyylin ja Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n riveissä toimivat kunnallispoliitikot vaativat julkisesti selvitystä työhyvinvoinnin tilasta.
NREP:n uusi ehdotus (10.6.2020) poikkesi vanhasta siinä, että nyt ehdotettiin Helsingin kaupungin ja NREP:n hallinnoiman rahaston omistaman yhtiön perustavan yhteisyrityksen. Ehdotuksen mukaan kaupunki luovuttaisi vanhat rakennukset NREP:lle ja kiistellyt hotelli- ja kerrostalorakennukset sijoitettaisiin edelleen puistoon. Päivitetyssä ehdotuksessa ehdotettiin lisäksi, että kaupunki voisi tuoda ”esimerkiksi mielenterveyspalveluita ja kaupunkilaisille avointa kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoimintaa” siipeen, jota NREP oli aikaisemmin kaavaillut hostellikäyttöön. Loppuun sairaalarakennuskokonaisuudesta sijoitettaisiin ”voittajasuunnitelman mukaista käyttöä”.
Tämä oli sinänsä harhaanjohtavaa, sillä Lapinlahden kevät -ehdotuksen päävuokralainen Moomin Characters oli jo pari päivää aikaisemmin (blogin alussa mainitussa) New York Timesin jutussa ilmoittanut vetäytyvänsä kilpailusta. Näin ollen NREP ei olisi pystynyt sijoittamaan ”voittajasuunnitelman mukaista toimintaa” sairaalan päärakennukseen, eivätkä päättäjät tämän suunnitelman pohjalta olisi pystyneet ottamaan kantaa sairaala-alueen tulevan toiminnan luonteesta. Elokuussa (6.8.) tuli tieto, että Moomin Characters on lopullisesti vetäytynyt alueelta ja löytänyt uuden toimitilansa kaupungin keskustasta.
Avoimuuden merkitys
Vaikka toukokuussa iloittiin siitä, että kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi Lapinlahden kevät -ehdotuksen ja päätti asettaa selvityshenkilön Lapinlahden tulevaisuuden selvittämiseksi, päätöslausunnossa on monta kriittistä ja ongelmallista kohtaa. Yksi päätöksen linjauksista oli, että ”voittaneen ehdotuksen toimijat ja suunnitelma pidetään mukana kokonaisuuden selvittämisessä”. Vaikka voittajaehdotus päätettiin jättää toteuttamatta ja vaikka NREP:n päivitetty ehdotus kaatui myös kaupunginhallituksen kokouksessa 22.6.2020, NREP on ainoa taho, jota on edelleen pakko kuulla prosessin aikana. Muiden tahojen kuulemisesta ei ole mainittu päätöksessä.
Yksi ideakilpailun suurimmista ongelmista on ollut se, ettei asiantuntijoita ole kuultu prosessin aikana. Samoin kaupunkilaisten aito mahdollisuus ottaa kantaa Lapinlahden suunnitelmiin estyi, koska Kerrokantasi-palvelussa esiteltyjen suunnitelmien puutteelliset tiedot antoivat vääristynyttä tietoa Lapinlahden kevät -ehdotuksen sisällöstä. Ehdotuksen kolmesta havainnekuvasta puuttui täysin ehdotettu laaja ja koko aluetta hallitseva hotellilisärakennus. Prosessia on kritisoitu myös siitä, ettei se ole ollut riittävän avoin, eikä esimerkiksi mitään kaikille avointa keskustelutilaisuutta ole järjestetty.
Avoimuuden ja osallisuuden nimissä olisi nyt erittäin tärkeää, että uudelleen avatun prosessin aikana kuultaisiin alusta alkaen laajasti eri alojen asiantuntijoita. Lapinlahden tulevaisuudesta päätettäessä olennainen asiantuntemus kohdistuu esimerkiksi osallisuuteen, mielenterveystyöhön, saavutettavuuteen, kulttuuriperintöön ja maisema-arkkitehtuuriin liittyviin aloihin. Myös Lapinlahden pitkäaikaisia toimijoita ja Lapinlahden säilyttämisen puolesta toimineita henkilöitä tulisi kaupungin osallisuusmallin mukaisesti kutsua mukaan suunnitteluun. Nyt on aika rakentaa mielenterveyden kulttuurihistoriaa vaalivaa, sosiaalisesti kestävää, osallistavaa ja kaikille saavutettavaa Lapinlahtea yhdessä tuleville sukupolville.
Tai, kuten Tampereen yliopistot tutkijat Jonas Sjöblom, Antti Wallin ja Sanna Rikala, jotka ovat hankkeen Kohti ekohyvinvointivaltiota (ORSI) puitteissa tutkineet Lapinlahtea ja Helsingin kaupungin osallisuusmallia, ilmaisevat asian:
Osallisuutta syntyy ja se vahvistuu itsestään yhdessä tekemisen myötä. On tärkeää, että kestävän kaupungin tavoittelussa tunnistetaan omaehtoisen ruohonjuuritason toiminnan merkitys ja tehdään toimijoiden kanssa yhteistyötä.
