Juuri nyt koronakriisin keskellä, sekä myös tulevina vuosina, tarvitaan entistä enemmän nykyisen Lapinlahden kaltaisia matalan kynnyksen keskuksia ja puistoalueita, joissa osallisuus ja ihmisen hyvinvoinnin edistäminen on keskiössä. Kehittämällä Lapinlahden toimintaa nykyisen toiminnan pohjalta, Lapinlahdesta voisi tulla Lyonin kaltainen eurooppalainen osallisuuden lippulaiva, jota kansainväliset kaupunkisuunnittelijat tulisivat kaukaa ihailemaan. Tämä olisi toimintaa, joka olisi Helsingin kaupunkistrategian, Maailman toimivin kaupunki (2017–2021), kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin, Lyonin inspiroiman Helsinki-mallin sekä juuri 19.3.2020 voimaanastuneen Ihmisoikeuksien Helsinki -palveluiden yhdenvertaisuussuunnitelman (2020–2021) mukaista.
Osallisuus ei tarkoita ainoastaan sitä, että kaupunki tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia jakaa omia näkemyksiään. Sen sijaan kokemus siitä, että on tullut aidosti kuulluksi ja on voinut omalla panoksellaan vaikuttaa kaupungin palveluihin, on mittari osallisuuden onnistumisesta. (Ihmisoikeuksien Helsinki, 2020:7)
Lapinlahti ei ole rapistuva joutomaa, jonka pelastamiseksi on pakko tehdä paikan tulevaisuudesta järjestetyn ideakilpailun suunnitteluperiaatteita rikkova ja paikan kulttuurihistoriallista arvoa romuttava myyntipäätös. Se on elävä esimerkki siitä, miten osallisuutta sekä kaupunkilaisten hyvinvointia ja oikeutta kulttuuriperintöön voidaan edistää kestävällä tavalla. Alueen vaalimiseen sitoutuneet sotealan toimijat, taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset sekä tuhannet vapaaehtoiset ovat yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa vuosien mittaan jalostaneet Lapinlahdesta sote-palveluita täydentävän, syrjäytymistä ehkäisevän yhteisöllisen kaupunkikulttuurin keskuksen.
Lapinlahden nykyistä toimintaa tulisi, yhteistyössä nykyisten toimijoiden kanssa, kehittää eteenpäin sekä yhdistää kaupungin osallisuutta ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Esimerkiksi työelämään suuntautuneet työ- ja päivätoiminnan yksiköt Vallila, Cäpsä ja Töölö, voisivat hyvin sijoittaa osan toimintaansa Lapinlahteen. Yhteistyö Lapinlahden lähteen, talossa vuokralaisina olevien taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä talossa toimivien Lyhty ry:n ja Vertaistaitelija-hankkeen kanssa voisi tuoda uusia harjoittelupaikkoja ja kulttuurialan työllistymispolkuja mainittujen palveluiden asiakkaille. Lapinlahden vanha sairaala tarjoaisi myös upeat puitteet esimerkiksi Helsingin kaupungin tarjoamalle Kulttuurikaveri -toiminnalle, jota voisi Lapinlahdessa yhdistää myös muuhun, taiteen ja kulttuurin kautta yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ehkäisemään pyrkivään toimintaan.
Ymmärrän, että kyse on rahasta. Lapinlahden myynti NREP :in kaltaiselle toimijalle yhdellä miljoonalla olisi kuitenkin taloudellisesti erittäin huono kauppa – kaupunki on jo viime vuosina sijoittanut arvioilta 4–5 miljoona euroa alueen kehittämiseen – sekä myös taloudellisesti erittäin lyhytnäköinen ja tuhoisa toimenpide hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta.
Viime viikolla uutisoitiin 11 miljoonan testamenttirahoituksesta, jonka Helsingin kaupunki sai, ja jota on tarkoitus käyttää sote-puolen ja kulttuuripuolen toimintaan. Lapinlahti olisi mainio kohde tälle rahoitukselle! Helsingin kaupunki voisi tämän rahoituksen turvin ja yhteistyössä nykyisten toimijoiden sekä heidän yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa Lapinlahdesta kansainvälisesti kiinnostavan, kulttuuriperintöä kunnioittavan, esteettömän ja kaikille avoimen osallisuuden lippulaivan. Ehdotus sille on jo olemassa: Lapinlahti 360 -projektisuunnitelman päivitetty versio.
Nyt on aika pitää huolta toisistamme ja rakentaa parempaa tulevaisuutta yhdessä!
Aurinkoisin terveisin,
Rita Paqvalén
Vuonna 2020 tietokirjailijana toimiva Paqvalén on kirjoitusvapaalla tehtävästään Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajana, jonka kautta hän on vuodesta 2012 edistänyt yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja saavutettavuutta taide- ja kulttuurikentällä Suomessa.
Kirje on lähetetty 27.4.2020 Helsingin kaupungin pormestarille Jan Vapaavuorelle sekä apulaisporimestareille Sanna Vesikansalle, Nasima Razmyarille, Pia Pakariselle ja Anni Sinnemäelle sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimialajohtajalle Tommi Laitiolle.
Anteckningar om Lappviken 